Sweater stone

9/29/2017



Olen aina pitänyt kiviä kauniina. Jo pienenä tyttönä keräsin niitä merenrannoilta. Äidilläni onkin aikamoinen kivikokoelma, sillä meidän kolmen lapsen lisäksi myös koiramme keräsi kiviä. Penkoi niitä rannalla meidän "muiden" lasten kanssa ja kantoi suussaan äidilleni, jonka tehtävä toki oli kehua koiraamme siitä, miten hienon kiven oli taas tuonut kotiin. Isäni oli jossain nuoruuden puuskassaan myös kerännyt kiviä ja hommannut jonkinlaisen hiomakoneenkin, joka surrasi varastossa aina välillä. Vanhempieni kotoa löytyy myös erilaisia rasioita täynnä pieniä kivinäytteitä, joiden vieressä löytyy nimet ja koodinpätkät. Nyt kuulostaa siltä, että olemme joku kiviperhe, mitään fanaattista asiaan ei kuitenkaan ole koskaan kuulunut. Äitini mielestä kivet olivat kauniita, siskoni mietti ehkä jotain syvempääkin merkitystä ja isääni nyt kiinnosti ihan kaikki, mitä vaan voi tutkia.

Se kivi mistä tällä kertaa innostuin on itse asiassa hyvinkin toiminnallinen verrattuna tähän kaikkeen aiempaan puheeseen. Sweater stone, eli paitakivi, heh, aikamoinen suomennos, toimii samalla tavalla kuin mikä tahansa kashmirkampa. En ollut aiemmin törmännyt vastaavaan, joten pakkohan tätä oli kokeilla, olen nimittäin aika (tosi) laiska huoltamaan neuleita ja siksi ne jäävät helposti käyttämättä. En tiedä oliko uutuuden intoa, mutta harjasin saman tien vanhat villapaitani ja seuraavaksi aion siirtyä ihan kaikkeen mahdolliseen, mikä vaan on kehittänyt nyppyjä. Kivi toimii kuulemma kaiken nypyn poistamiseen, ja miksi ei toimisi. Omani löysin Helsingin Filippa K:n myymälästä. Kiitos sinulle ihana COS:in myyjä, joka osasit vinkata asiasta!


/


This may sound weird, but I've always kinda loved stones and rocks. It comes with the family I guess, my mother has a large collection of small stones, mainly because of me and my sister and brother when we we're kids, but also our dog used to collect stones from the sea at our summer cottage and bring them to my mom so she could tell him, how good and talented he was. To add one more, my father has a quite impressive collection of different kind of stones from central Australia from his childhood. But this stone, this black one, is different, definitely one to collect. Yes, it looks nice, but it also brings your woollen sweaters alive, just what I need right now. Actually it says, that where ever you have pilling, you can use this stone and just brush the pilling off with it. Haven´t went that far yet, but after I´ve finished with all our sweaters will definitely move on.





READ MORE »

NÆRVÆR by Norm Architects

6/08/2017






Nyt tiedän minne suuntaan seuraavalla Köpiksen reissulla. Nærvær. Se tarkoittaa suomeksi läsnäoloa, ja tuolla nyt viihtyisi hetken jos toisenkin.  Norm Archtitecsin suunnittelema viinibaari ja ravintola on ihanan intiimi ja samaan aikaan puhdaslinjainen ja kodikas, ja kaikin puolin juuri niin kuin pitääkin.


/


Wanted to share with you this beautiful wine bar and restaurant Norm Architects has created in Copenhagen.  The name Nærvær means "Presence" and the intimate feeling and cozy atmosphere seems to suit perfectly for that. Hope to visit there some day.



READ MORE »

Thought for the weekend // TURNAROUND

5/13/2017






Kirsikka kirjoitti hetki sitten vuoden mittaisesta vaatepaastosta / ihmiskokeesta, joka koskisi kaikkia muita vaatteita, paitsi pikkareita, sukkia yms käytössä kuluvia tarpeellisuuksia. Se aloitti jonkun prosessin omankin pääni sisällä. Lakkoon en ole valmis, vaatekaapista puuttuu sitä sun tätä (paras tekosyy ikinä, hah), ainakin bikinit on pakko ostaa, vanhat ovat ajalta ennen lapsia ja niistä näkyy pian läpi enkä ainakaan vielä ole valmis siihen. Itse asiassa huomasin vaatekaapissa puutteita monista perusasioista, ja samalla ihmettelin miksi minulta löytyy 12:sta lähes identtiset mustat sukkahousut sekä järkyttävä määrä kauluspaitoja, joista käytössä on vain muutama. Unelmavaatekaappi olisi sellainen, jossa olisi tietyt kulmakivet hallussa, ja niiden lisäksi saisi välillä ostaa jotain sellaista, mikä päivittäisi kaiken perussisällön taas uuteen uskoon. Mutta onko jollain tällainen vaatekaappi, tai voiko sellaista ylipäänsä ollakaan?

Kaiken tämän pohdinnan voi heittää roskakoriin sillä ajatuksella, että onko pukeutumisen oltava niin vakavaa?  Pärjäisin nykyisellä sisällöllä varmasti elämäni loppuun asti tai vaihtoehtoisesti en edes seuraavaan päivään, sillä kuten yleensä, kaapissa ei tietenkään ole mitään päällepantavaa. En usko listauksiin joissa sanotaan, mtkä jokaisen ihmisen vaatekaapista pitäisi löytyä. Jos ei ole silkkikauluspaitaihminen, turha sellaista on omistaa. Ehkä oma lupaukseni voisikin olla se, että tutkisin tyyliäni ja sen kulmakiviä, listaisin siihen kuuluvat vaatteet ja tarkistaisin sen mukaan vaatekaapin sisällön. Silloin selviäisi mitä puuttuu, mikä on turhaa ja mihin pukeudun aina kerta toisensa jälkeen. Konmariksi en tätä siltikään kutsu, sillä nautin vaatteista ja niiden tarinoista. Minulla on esimerkiksi tallessa ensimmäisenä äitienpäivänä mieheltä saamani A.P.C:n mekko, vaikka en enää sitä osaakaan käyttää. Siihen kuitenkin kilpistyy niin suunnaton määrä rakkautta, että aina sitä katsoessa tulee hyvä olo.


/


Going through my closet trying to find out what I really need and what I don´t, what I´m missing and what definitely not. Not an easy task, but I´ll make a list of the items I really need in my closet, partly just for fun and partly cause I don´t want to consume for something that I don´t need. Sounds like Konmari, right? Just have to admit that I´m not that reasonable. Memories and meanings just mean too much to me, and I want to save some of them for my kids too. Even though I´m going to keep it tight, it really doesn't make sense to have 12 same looking pantyhose or crazy amount of collar shirts that I never use.

I know there´s one thing I can´t get rid of. Six years ago was my very first mothers day and I got this beautiful A.P.C dress as a present form my husband. I just haven't used it for ages now, but still it´s so full of memories and love that I feel happy just when seeing it.



READ MORE »

Daydreaming

4/14/2017







Voi apua, taaskohan sitä mennään. Asuntokuume (lue asuntokiima) nostaa päätään ihan luvattoman korkealle. Puolisollakin meinaa mopo karata käsistä, joten katsotaan mielenkiinnolla mihin tämä johtaa. "Hieman" intoa rajoittavat nuo hinnat. Suuri huonekorkeus, leveät ikkunalaudat ja ne perinteiset lautalattiat kun eivät tunnu irtoavan ihan pikkurahalla. Täällä vielä elätellään toivoa siitä jostain remontoimattomasta kohteesta, mihin sitten itse saisi tehdä sen kaiken mitä kodiltaan toivoo, mutta niin, että samalla säilyisi se joku viimeistelemätön roso, joka tuo kodille luonteen.

/


Right now my dream home would look like an old building with character and by character I mean a bit decayed feeling with old doors from more than 100 years ago, high ceilings, worn out windowsills and squeaky wooden floor. Actually this kind of a home has been my dream home for a long time and I´ve also lived in houses like that, but that was when I was a student and needed only one room and where we could gather with friends. I really like the area we are living right now and from here it´s almost impossible to find a home even with two bedrooms or they are just way over our budget. But one can always dream.



READ MORE »

Colors for the spring

1/25/2017




4 MENU  /  5 COS


Tiedän, vielä ei olla ihan siellä. En vain voi sille mitään, että värit alkavat kiinnostaa. Maanläheistä, mutta silti raikasta, kepeää ja keväistä.


/


I know it´s not here yet, but can´t help my mind floating to that direction.




READ MORE »

It´s the little things

1/12/2017




Runsas minimalismi, onko sellaista? Omaan silmään se löytyy esimerkiksi näistä kuvista. Elementtejä on vähän, mutta niistä jokaisessa on oma vahva tuntunsa, ruttuinen pellava, betonin struktuuripinta, turvallinen puu, paksu karhea paperi, mattainen metalli ja rouhea keramiikka. Pehmeys ja lämpö nousevat esiin, vaikka kuvassa olisi vain muutama asia. Tällöin voi selvästi nähdä sen, miten jokaisella elementillä on paikkansa ja miten suuri rooli materiaalien valinnalla on. Ja vaikka kuvan tavarat olisivat samat, näyttäisi lopputulos silti täysin erilaiselta valkoista taustaa vasten. Kuvitelkaa kirkkaan valkoinen seinä, ja pöydälle valkoinen liina, kuvasta katoaisi samaan aikaan pehmeys, syvyys ja ennenkaikkea tunnelma. En sano, etteikö se voisi myös näyttää hyvältä, tarkoitan sitä, miten suuri rooli väreillä ja pienillä yksityiskohdilla on kokonaisuuden kanssa.


Seuraavaksi katse alkaa jo vähitellen taittumaan kohti kevättä. Olkoon ulkona vaikka minkälainen myräkkä, ei se niin vakavaa ole, kuten tyttäreni sanoisi.


/

Wrinkly linen, concrete´s structure, cozy wood, thick rough paper, matte metal and the touch of ceramics. There´s not that many things but all of them has it´s own texture and feeling. Together with the dark background they create a plentiful feeling even just with few items. 





These pictures are taken at Roomage Vintage Shop. 
Styling by me
Photography Katri Kapanen

READ MORE »

Between two stools

1/04/2017



Minulla on ollut tapana hankkia uusi muistikirja aina vuoden alussa, silloin on hyvä aloittaa puhtaalta pöydältä. Tuo tekstinpätkä ja koko Month Of Sundaysin kirja, voi ah, rakkautta ensi silmäyksellä. Kun näin lauseen, tiesin sen tarkoittavan minua. Varsinkin siksi, että samaan aikaa kuitenkin pähkäilin myös toisen kirjan lausetta ja mietin, että olisiko se sittenkin parempi vaihtoehto. Between two stools, aina. Joskus aiemmin en edes halunnut myöntää itselleni, että jossittelu ja pohdinta olisivat osa minua. Pidin sitä jonkinlaisena heikkoutena. Nyt taas ajattelen sen olevan enemmänkin sitä, että haluan olla varma jostain. Sen jälkeen kun olen, olen hyvinkin päättäväinen asioiden suhteen, ja menen sitten läpi vaikka harmaan kiven jos pakko.



/


Love the line and the book made by Month of Sundays (love that name too) a finnish clothing brand. When i saw the book I realized that the text means me. I´m always wondering about if´s and it might take some time from me to decide what I want, but when I know for sure, then I´m determined. Like when I bought the book, I really was´t sure if I should by this one or does some other praise suit better for me, and then I of course knew it - always between two stools. Before I didn't even wanted to admit that it would suit me, but now I don´t consider it as a weakness or undetermined, it´s just something about wanting to be really sure about it. So, between two stools, and me, we will be a perfect match this year. Let´s see how many alternatives fits in to my new note book.





READ MORE »

Happy New Year!

12/31/2016





Ihanaa uutta vuotta! Vuosi 2016 oli maailmalle rankka vuosi, henkilökohtaisella tasolla taas oikein hyvä, vaikka hieman uupumusta ilmoilla olikin. Omat murheet vaikuttavat kuitenkin aika pieniltä ja summa summaarum olo on onnellinen,  se on myös lupaukseni ensi vuodelle. Skool!


/

Happy New Year sweethearts!





READ MORE »

Our Edition / new webshop

12/01/2016


Nettisivut ovat vihdoinkin auki ja TURNAROUND -naulakot tilattavissa. Postikulut Suomeen kuuluvat kaupan päälle, joten HO HO HO, nähdään siellä!

Jos asut pääkaupunkiseudulla ja haluat nähdä naulakon livenä kannattaa suunnata Aleksanterinkadulle TRE:n joulumarkettiin. Sieltä löytyvät naulakot, sekä paljon muuta mukavaa, muun muassa Anton & Antonin suklaat kauniissa kääreissä. Ostin kolme levyä joululahjaksi, mutta koska meidän piti varmistua suklaan maistuvuudesta, saan nyt lähteä uusintaostoksille :)


/


Our webshop is finally open and the TURNAROUND //racks are waiting for your orders. Hope to see you there, HO HO HO :)


pictures by Katri Kapanen






READ MORE »

Few pictures from Iceland / Saana ja Olli give away winner

11/13/2016



Voi Islanti minkä teit! Tämä oli toinen reissuni maahan, mutta se vain pahensi halua päästä pian kolmannelle. Vaikka matka agendana oli tällä kertaa työ, ja niitä todella tehtiinkin, niin maisemista pääsee nauttimaan vaikka väkisinkin. Ei tarvitse kuin aamulla avata ikkunaverhot- toisella puolella vuoret, toisella meri ja vuoret. Ainoa vaikea asia on päättää kumpaan suuntaan katsoisi.

Töistä kuulette sitten myöhemmin, mutta nyt arvotaan Saana ja Olli -arvonnan voittaja! Ikiaika-malliston iki-ihanat tyynyt on voittanut Hanna (Pehmeät ja kauniit tyynyt on niin tärkeet ❤️ Samoin lukeminen on ihanaa, varsinkin lapset kainalossa ääneen lukeminen. Saanan ja Ollin kuoseja löytyy jo nyt kodistamme ja nämä sopisivat hyvin joukkoon), onnea onnea onnea!
Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille!

ps. Hanna, laitathan minulle osoitetietosi sähköpostilla anna.pirkola@gmail.com


/


Few pictures from our trip to Iceland with my partner in crime Katri Kapanen. Lot of working but a lot of enjoying those crazy beautiful landscapes. Can´t help thinking of the next possible trip to this magical country.

The Saana ja Olli give away winner is lucky Hanna, congratulations!
Thank you to all of you who participated!




READ MORE »

d a d a a. © All rights reserved · Theme by Blog Milk · Blogger