Muistan kun kuulin ala-asteella ollessani, että muutamme pian 20 000 ihmisen pikkukaupungista joko Chicagoon tai Ouluun. Molemmat vaihtoehdot kulostivat mielestäni yhtä pahoilta, joutuisin joka tapauksessa eroon ystävistäni. Valitsimme Oulun, joka taisi olla äitini lobbauslistalla ensimmäisenä. Niin tai näin, yhdet juuret jäivät. Aika pian ne olivat siirtyneet uuteen kotipaikkaan, ja jos joku kysyy mistä olen kotoisin, ei vastaus suinkaan ole se missä olen syntynyt vaan se, missä olen kasvanut ja viettänyt nuoruuteni. Suurempaa tuskaa aiheutti kesämökin myyminen, mutta kun rakensimme isovanhempieni tontille uuden mökin, ymmärsin kuinka paljon paikka taas merkitsi äidilleni. Kun pääsin lukiosta muutimme etelään ja minä siinä samassa rytäkässä pois kotoa. Nykyinen oma perheeni taas on muuttanut hyvinkin monta kertaa ja olen ymmärtänyt, että juuret ovat jotain ihan muuta kuin se paikka missä asuu. Jos nyt keskitytään tälle blogille tyypillisesti pelkkään materiaan (hah) ja unohdetaan ne oikeat asiat kuten perhe, turvallisuuden tunne ja perinteet, syntyy koti tietyista tavoista, tyylistä ja huonekaluista, jotka ovat kulkeneet mukana läpi elämän. Äitini ja isäni ovat säästäneet palkoistaan ja ostaneet vähitellen huonekaluja, tuoli kerrallaan. Heidän ensimmäinen yhteinen pöytänsä oli Tapiovaaran Pirkka-pöytä, joka on edelleen käytössä. Muistelen kuvassa olevan Artekin penkin olleen meillä aina, ja nojatuoli on äitini lempi lukupaikka. Ehkä eniten kodin tekevät kuitenkin kirjat, joita löytyy joka huoneesta, myös eteisestä. Koko olohuoneen yhden seinän täyttää kirjahylly, mutta myös puolet takkahuoneen seinästä on täytetty kirjoilla.
Olen tänään ottanut kuvia vanhempieni kodista asuntoilmoitusta varten. Enää ei tarvitse miettiä sitä, katoavatko juuret, eivät katoa. Jos joku on varmaa, niin nämä huonekalut ja kirjat lähtevät mukaan uuteen kotiin. Sen on kuitenkin tarkoitus olla pienempi, joten saa nähdä onko kirjoja vessassakin. Jos jotakin kiinnostaa omakotitako Hämeenlinnassa, olkaa yhteyksissä.
/
We spent the weekend at my parent´s house. I took photos from there for the real estate announcement and started thinking about my roots. We´ve been moving few times in my childhood and soon I understood that roots aren´t related to the exact place but are more or less about family, secure feeling, certain traditions and some habits. And of course few objects we carry around like that Artek table and my mom´s favorite chair where she likes to sit and read. Talking about reading, my roots are filled with books in every room. When they are moving to a smaller house I expect finding them from a toilet too.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun kommentoit!