Olen aina pitänyt kiviä kauniina. Jo pienenä tyttönä keräsin niitä merenrannoilta. Äidilläni onkin aikamoinen kivikokoelma, sillä meidän kolmen lapsen lisäksi myös koiramme keräsi kiviä. Penkoi...
New work for Asun magazine
9/25/2017
Syksy on jo vahvasti läsnä näissä kuvissa, mitä tein yhdessä Katri Kapasen kanssa Asun-lehdelle. Juttu toivottavasti inspiroi ihmisiä miettimään työympäristöään. Minut se saa miettimään...
"Going to places" essentials
9/13/2017
Aikoinani matkustin hyvin paljon. Olin mukana bändissä, jonka kanssa kierrettiin maita ja mantuja neljällä eri mantereella, enimmäkseen toki Euroopassa ja Suomessa. Vaikka pakettiautossa tuli istuttua useita tuhansia kilometrejä vuodessa, niin se aika vaan kultaa muistot, ja nykyään haaveilen erilaisista roadtripeistä jäämerelle tai Eurooppaan. Jollain tasolla auto oli kuin koti ja bändi kuin perhe, nukkumapaikat varsinkin alkutaipaleella sellaisia, että niistä ei voi edes puhua ennen kuin lapset ovat menneet nukkumaan. Ehkä juuri siksi kiinnitänkin huomiota kaikkiin pieniin yksityiskohtiin matkustaessa. Se ei tarkoita sitä, että valitsisin nykyään kalleimmat hotellit tai pisimmät hiekkarannat. Paremminkin se pieni paikallisten pitämä hotelli, söpö ranta, minne eivät ehkä kaikki löydä, matkalaukku, joka ei mene rikki sitä vetäessä, hyvä kirja tai kaksi, lempirasva ja matkustustyyny, joka takaa unet vaikka bussissa hieman heittäisikin. En ymmärrä miksi hankin sellaisen vasta nyt. Muistan bändiajoilta kuinka mietimme jokaista mahdollista ratkaisua siihen, että pää aina notkahtaisi kun juuri saa unen päästä kiinni. Meidän kitaristimme kikka kolmonen oli kiertää otsan yli lanka, vyö tai mikätahansa, minkä sai kiinnitettyä niskatukeen. Ilmeisesti toimi, sillä minulta löytyy useampi kuva tästä hökötyksestä muistikortilta. Jostain syystä viritykset olivat aina sellaisia, että ne jaksoivat naurattaa.
Yksi asia, mikä autossa matkustamisessa oli hyvä juttu oli se, että purkkeja ja purnukoita ei aina tarvinnut änkeä siihen litran minigrip-pussiin. Okei, eihän niitä aina tarvi muutenkaan, jos laittaa laukun ruumaan, mutta jos ei laita. Ja sitä paitsi vaikka laittaisi, on ärsyttävää, jos puolet laukun painosta käsittää näitä purkkeja ja purnukoita. Kirjoitin jo aiemmin Mujista, mutta nyt sen verran lisää, että voiteet kun laittaa näihin, niin ei tarvi erikseen hommata matkapaketteja ja näitä voi sitten käyttää uudelleen ja uudelleen. Jos joku himoaa samoja, niin Habitaresta näitä löytyy tämän viikon sunnuntaihin asti.
Ai niin, pakko vielä mainita herätyskellosta. Kunnon hippiä on aina kuumottanut nukkua puhelimen kanssa ja varsinkin lomalla haluan pitää sen mahdollisimman kaukana, etten vahingossakaan katsoisi mitään, mikä poistaisi mielen lomatunnelmista. En ole mikään digitaalikellojenkaan ystävä, mutta en voi sietää tikitystä, en edes niiden, jotka eivät kuulemma tikitä. Olen piilotellut kelloja ties minne, jos olen jotunut niiden kanssa samaan nukkumatilaan, isoja seinäkelloja, rannekelloja nukkuvien ihmisten ranteista, herätyskelloja jne. Jostain syystä se tikitys vaan kuulostaa todella kovalta aina yöllä, tai ehkä silloin kun muualla on hiljaista. Siksi siis digitaalinen kello, en ole tosin löytänyt tästä vielä torkkua, mutta sekin saattaa olla ihan hyvä juttu. Torkutusennätys kun huitelee jossain kahdessa tunnissa.
/
So much of going to different places near and far needs some tiny details to just make it more nicer. When I was younger I used to play in a band and we travelled a lot, really lot. Mostly in Europe but also Asia, North America and Australia. Road trips and sitting in a van (second home) was quite a normal thing to do, but I was always struggling with all those things that you definitely need when going on a trip. I felt like my suit case ( backbag) was only packed with shampoo, conditioner, body lotion, moisturizer etc, because the packages were so big. Even though the places we slept were quite often, how can I put it, well, not ´that´nice (and by that I mean something that I won´t share with my kids in long time). But still, even if you don´t have running water and the temperature is near to zero celsius inside, you still want to get rid of you make up and not carry too much with you. Well it took some time, but nowadays I know how to pack, even though it´s still not my favourite thing.
The thought of traveling itself has changed too. Whether it's business oriented or vacation with the family I try to make best out of it. That doesn´t nessecarily mean that it has to be expensive, quite the opposite. Little local hotels, tiny beaches and those places you find when just wondering around the city or where ever you might be. Almost the best thing to do is to sit in a nice cafe and just look at the people going by, that´s the way to explore the culture and that´s what the traveling is really all about.
Muji in Habitare interior fair 13.9 - 17.9
*sponsored post
Our Edition at Design Market
9/08/2017
Ensi viikonloppuna minut ja Our Editionin naulakot löytää Design Marketista paikalta 29 yhdessä Maija Puoskarin kanssa. Meidän pöytämme sijaitsee suunnilleen koko pitkulan hallin keskivaiheilla,...