Pages

9/29/2017

Sweater stone



Olen aina pitänyt kiviä kauniina. Jo pienenä tyttönä keräsin niitä merenrannoilta. Äidilläni onkin aikamoinen kivikokoelma, sillä meidän kolmen lapsen lisäksi myös koiramme keräsi kiviä. Penkoi niitä rannalla meidän "muiden" lasten kanssa ja kantoi suussaan äidilleni, jonka tehtävä toki oli kehua koiraamme siitä, miten hienon kiven oli taas tuonut kotiin. Isäni oli jossain nuoruuden puuskassaan myös kerännyt kiviä ja hommannut jonkinlaisen hiomakoneenkin, joka surrasi varastossa aina välillä. Vanhempieni kotoa löytyy myös erilaisia rasioita täynnä pieniä kivinäytteitä, joiden vieressä löytyy nimet ja koodinpätkät. Nyt kuulostaa siltä, että olemme joku kiviperhe, mitään fanaattista asiaan ei kuitenkaan ole koskaan kuulunut. Äitini mielestä kivet olivat kauniita, siskoni mietti ehkä jotain syvempääkin merkitystä ja isääni nyt kiinnosti ihan kaikki, mitä vaan voi tutkia.

Se kivi mistä tällä kertaa innostuin on itse asiassa hyvinkin toiminnallinen verrattuna tähän kaikkeen aiempaan puheeseen. Sweater stone, eli paitakivi, heh, aikamoinen suomennos, toimii samalla tavalla kuin mikä tahansa kashmirkampa. En ollut aiemmin törmännyt vastaavaan, joten pakkohan tätä oli kokeilla, olen nimittäin aika (tosi) laiska huoltamaan neuleita ja siksi ne jäävät helposti käyttämättä. En tiedä oliko uutuuden intoa, mutta harjasin saman tien vanhat villapaitani ja seuraavaksi aion siirtyä ihan kaikkeen mahdolliseen, mikä vaan on kehittänyt nyppyjä. Kivi toimii kuulemma kaiken nypyn poistamiseen, ja miksi ei toimisi. Omani löysin Helsingin Filippa K:n myymälästä. Kiitos sinulle ihana COS:in myyjä, joka osasit vinkata asiasta!


/


This may sound weird, but I've always kinda loved stones and rocks. It comes with the family I guess, my mother has a large collection of small stones, mainly because of me and my sister and brother when we we're kids, but also our dog used to collect stones from the sea at our summer cottage and bring them to my mom so she could tell him, how good and talented he was. To add one more, my father has a quite impressive collection of different kind of stones from central Australia from his childhood. But this stone, this black one, is different, definitely one to collect. Yes, it looks nice, but it also brings your woollen sweaters alive, just what I need right now. Actually it says, that where ever you have pilling, you can use this stone and just brush the pilling off with it. Haven´t went that far yet, but after I´ve finished with all our sweaters will definitely move on.





9/25/2017

New work for Asun magazine









Syksy on jo vahvasti läsnä näissä kuvissa, mitä tein yhdessä Katri Kapasen kanssa Asun-lehdelle. Juttu toivottavasti inspiroi ihmisiä miettimään työympäristöään. Minut se saa miettimään sitä, että onneksi kukaan ei näe omaa työtilaani. Tässä tapauksessa suutarin lapsella ei todellakaan ole kenkiä. Yhdelläkään tavaralla ei ole omaa paikkaansa, lähinnä lattia, missä on tavarakasojen lisäksi muutama pieni olku, yleisvalo on enemmän vihreä kuin valkoinen ja inspiraatiota saa hakea hyvin kaukaa. Ei ihme, että en juuri paikassa viihdykään. Yhä enemmän puhutaan siitä, miten hyvä työympäristö vaikuttaa työtehoon. Tässä jutussa ei niinkään keskitytä siihen, onko tuoli välttämättä se paras istua, vaikka se on todella tärkeää. Ehkä juuri sen oman työtilan kaaoksen takia harmooninen ja inspiroiva tila tuntuukin hyvin tärkeältä. Se voi tulla myös pienillä asioilla, joskus pelkästään siivoamisella ja hyvällä kahvilla.

/

New pictures for Asun magazine with Katri Kapanen. The story for the latest issue is about working environment and spaces, and hopefully some of you get some new inspirations and ideas out of these ones. By the way, have to admit that my personal little studio is total opposite to these. Hopefully that will change soon! 



9/13/2017

"Going to places" essentials





Aikoinani matkustin hyvin paljon. Olin mukana bändissä, jonka kanssa kierrettiin maita ja mantuja neljällä eri mantereella, enimmäkseen toki Euroopassa ja Suomessa. Vaikka pakettiautossa tuli istuttua useita tuhansia kilometrejä vuodessa, niin se aika vaan kultaa muistot, ja nykyään haaveilen erilaisista roadtripeistä jäämerelle tai Eurooppaan. Jollain tasolla auto oli kuin koti ja bändi kuin perhe, nukkumapaikat varsinkin alkutaipaleella sellaisia, että niistä ei voi edes puhua ennen kuin lapset ovat menneet nukkumaan. Ehkä juuri siksi kiinnitänkin huomiota kaikkiin pieniin yksityiskohtiin matkustaessa. Se ei tarkoita sitä, että valitsisin nykyään kalleimmat hotellit tai pisimmät hiekkarannat. Paremminkin se pieni paikallisten pitämä hotelli, söpö ranta, minne eivät ehkä kaikki löydä, matkalaukku, joka ei mene rikki sitä vetäessä, hyvä kirja tai kaksi, lempirasva ja matkustustyyny, joka takaa unet vaikka bussissa hieman heittäisikin. En ymmärrä miksi hankin sellaisen vasta nyt. Muistan bändiajoilta kuinka mietimme jokaista mahdollista ratkaisua siihen, että pää aina notkahtaisi kun juuri saa unen päästä kiinni. Meidän kitaristimme kikka kolmonen oli kiertää otsan yli lanka, vyö tai mikätahansa, minkä sai kiinnitettyä niskatukeen. Ilmeisesti toimi, sillä minulta löytyy useampi kuva tästä hökötyksestä muistikortilta. Jostain syystä viritykset olivat aina sellaisia, että ne jaksoivat naurattaa.

Yksi asia, mikä autossa matkustamisessa oli hyvä juttu oli se, että purkkeja ja purnukoita ei aina tarvinnut änkeä siihen litran minigrip-pussiin. Okei, eihän niitä aina tarvi muutenkaan, jos laittaa laukun ruumaan, mutta jos ei laita. Ja sitä paitsi vaikka laittaisi, on ärsyttävää, jos puolet laukun painosta käsittää näitä purkkeja ja purnukoita. Kirjoitin jo aiemmin Mujista, mutta nyt sen verran lisää, että voiteet kun laittaa näihin, niin ei tarvi erikseen hommata matkapaketteja ja näitä voi sitten käyttää uudelleen ja uudelleen. Jos joku himoaa samoja, niin Habitaresta näitä löytyy tämän viikon sunnuntaihin asti.

Ai niin, pakko vielä mainita herätyskellosta. Kunnon hippiä on aina kuumottanut nukkua puhelimen kanssa ja varsinkin lomalla haluan pitää sen mahdollisimman kaukana, etten vahingossakaan katsoisi mitään, mikä poistaisi mielen lomatunnelmista. En ole mikään digitaalikellojenkaan ystävä, mutta en voi sietää tikitystä, en edes niiden, jotka eivät kuulemma tikitä. Olen piilotellut kelloja ties minne, jos olen jotunut niiden kanssa samaan nukkumatilaan, isoja seinäkelloja, rannekelloja nukkuvien ihmisten ranteista, herätyskelloja jne. Jostain syystä se tikitys vaan kuulostaa todella kovalta aina yöllä, tai ehkä silloin kun muualla on hiljaista. Siksi siis digitaalinen kello, en ole tosin löytänyt tästä vielä torkkua, mutta sekin saattaa olla ihan hyvä juttu. Torkutusennätys kun huitelee jossain kahdessa tunnissa.


/


So much of going to different places near and far needs some tiny details to just make it more nicer. When I was younger I used to play in a band and we travelled a lot, really lot. Mostly in Europe but also Asia, North America and Australia. Road trips and sitting in a van (second home) was quite a normal thing to do, but I was always struggling with all those things that you definitely need when going on a trip. I felt like my suit case ( backbag) was only packed with shampoo, conditioner, body lotion,  moisturizer etc, because the packages were so big.  Even though the places we slept were quite often, how can I put it, well, not ´that´nice (and by that I mean something that I won´t share with my kids in long time). But still, even if you don´t have running water and the temperature is near to zero celsius inside, you still want to get rid of you make up and not carry too much with you. Well it took some time, but nowadays I know how to pack, even though it´s still not my favourite thing.

The thought of traveling itself has changed too. Whether it's business oriented or vacation with the family I try to make best out of it. That doesn´t nessecarily mean that it has to be expensive, quite the opposite. Little local hotels, tiny beaches and those places you find when just wondering around the city or where ever you might be. Almost the best thing to do is to sit in a nice cafe and just look at the people going by,  that´s the way to explore the culture and that´s what the traveling is really all about.



Muji in Habitare interior fair 13.9 - 17.9

*sponsored post


9/08/2017

Our Edition at Design Market




Ensi viikonloppuna minut ja Our Editionin naulakot löytää Design Marketista paikalta 29 yhdessä Maija Puoskarin kanssa. Meidän pöytämme sijaitsee suunnilleen koko pitkulan hallin keskivaiheilla, joten sinne vaan rohkeasti tekemään ostoksia. Our Edition myy hieman edullisemmin naulakoita, mutta meillä on myös huomattavalla alennuksella kakkoslaatua, jossa on esim joku pieni maalivirhe, tai naulakko on ollut mukana kuvauksissa. Myös kortinlukijat löytyvät, eli ei tarvi varata käteistä ja heräteostot ovat enemmän kuin sallittuja. Tervetuloa, toivottavasti nähdään Kaapelitehtaalla!


Helsinki Design Market
Aukioloajat Klo 11-18
Osoite Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 c 00180 Helsinki 


/

Hope to see you at Design Market which takes place on the coming weekend at Kaapelitehdas. Our Editionin  is selling there Turnaround racks with a little discount and some seconds with a bigger discount. We share the table number 29 with Maija Puoskarin. Hope to see you there!

Helsinki Design Market
Open from 11-6
Address: Kaapelitehdas Tallberginkatu 1 c 00180 Helsinki 


Photo: Katri Kapanen
Styling by me